Ennen kesän viimeisiä esityksiä on hyvin aikaa pohtia Kiven kieltä Seitsemässä veljeksessä. Oletko joskus miettinyt, että mitähän "se-ja-se" sana tai sanonta oikeastaan tarkoittaakaan? Sain käsiini E. A. Saarimaan teoksen "Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin" (1964, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Tässä joitakin satunnaisia selvennyksiä (suoraan Saarimaalta lainattuna), jotka esiintyvät myös Kai Lehtisen ohjaamassa Seitsemässä veljeksessä. Ainakin sikäli kuin näyttelijät ne muistavat sanoa.
Kyllä kelpaa, jos käskeekin: Timo tapansa mukaan muistaa sananparren väärin; Nurmijärvellä sanotaan: Kyllä käskee, jos kelpaakin. (Ruotsiksi: Smakar det, så kostar det.)
Haarapussi: Kahden puolen olkapäätä kannettava, kaksipuolinen rohtiminen eväspussi. Haarapussi on Nurmijärveltä hävinnyt jo viime vuosisadalla. Häviämiseen on arveltu vaikuttaneen senkin, että pussin käyttäjiä pilkattiin. Kun sellainen nähtiin jonkun olala, alettiin määkiä. Pussinkantajalla oli muka lammas olalla.
Korttikaali: (Nj:llä korkkaali) vankila, kolkko paikka; "tupa on niin kylmä kuin korkkaali" (luvussa 3 juoksevat lukkarilta pakoon: "Korttikaalista ulos kaikki yksimielisesti!")
Katso, etten noidu teitä susilaumaksi kuin äijä ennen ylpeän hääjoukon: Viittaus kansansatuun, jossa kerjäläisukko muuttaa hääväen susiksi sen vuoksi, että se on häntä pilkannut. (Vrt. Suomen kansan satuja I osa)
Aatamin-frakki: paljas iho
Koirankuonolainen: Nj:llä selitetty tarkoittavan joitakin villejä ihmisiä, joilla on koiran kuono ja vainu, niin että voivat jälkiä seuraten ajaa ihmisiä takaa; kansan käsityksen mukaan ovat Helsingin Kauppatorilla Keisarinnan kiveä ympäröivän rautaketjun kannatinpylväiden eläimenpää-pitimet niiden kuvia; lapsia peloteltu sanoen: "tulee koirankuonolaisia tänne ja tappavat".
Sudentarha: Notkopaikkaan tehty aitaus, jonka sisällä syöttinä oli esim. elävä porsas.
Tiimelys: paini (tiimellä = painia). Muoto "tiimellys" on murteellinen kuten Kiven käsikirjoituksissa esim. palvellus, varjellus, viljellys. Yleiskielen mukainen asu on tiimelys, joka esiintyy Nummisuutareissa. Sama muoto on jo Lönnrotin Tulkkisanakirjassa (1847).
Kymmenen numeroja santaan: Palojoella oli joku mies ampunut käpälän sudelta, niin että se juoksi kolmella jalalla ja "kirjoitti" katkenneella käpälällään lumeen.
Nokipojan saarna, jonka Lauri esittää, on eri toisintoina tuttu kautta Suomen. Nokipojilla oli tapana esittää sitä seistessään savupiipun päässä. Kivi on muovaillut saarnaa kansanomaisten ainesten pohjalta, niitä mm. melkoisesti siistien.
Säkki päähän ja helvettiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti